Idag tog jag litte bilder av August och Louise åt Anna och Jay. Här är de bästa, editerade. Jag tror inte att det finns sötare barn än dessa två!
keskiviikko 22. kesäkuuta 2016
A photoshoot kind of day!
Viimesten hetkien ollessa käsillä päätin napsia Augustista ja Louisesta pari kuvaa Annalle ja Jaylle. Tässä kuvauspäivän editoitu parhaimmisto. Söpömpiä hostlapsia saa hakea!
keskiviikko 8. kesäkuuta 2016
Travelling from home to home
Näin alkuun haluun pahotella sitä kuinka pitkä aika viime postauksesta onkaan.. Pääsiäisenä olin Suomessa käymässä ja sen jälkeen mun elämä Sveitsissä on ollut todella hektistä. Jokainen vapaa-ajan hetki on mennyt pääsykokeisiin valmistautumiseen. Mulla on myös käynyt monta vierasta täällä, mm Rebe, Kerttu, Katja, Ilta ja Emppu ja Äiti, Iskä ja Venni. Niitten kanssa oon nähnyt Geneveä taas uusin silmin ja käynyt esim kolmesti Annecyssä. Kevät ja kesä on herättänyt Geneven ihan uuteen loistoon, ja keskieuroopan aurinko on onnistunu antamaan mulle kivat rusketusrajatkin. Juoksuharrastus etenee kans joka viikko, osallistuttiin Sohvin kanssa 12km juoksukilpailuun tossa huhtikuussa, ja mun joka perjantainen uus perinne on juosta meiltä Satignystä Geneven keskustaan(n 9,5km) ja ottaa siitä sit juna kotiin.
Eilen oli vihdoinkin mun pääsykokeet, ja nyt voin hyvillä mielin jättää luku-urakan taakse. Tätä kirjoittaessa istun just lentokoneessa matkalla Helsingistä Geneveen. Tänään on 8.6 ja mun lentolippu takaisin Suomeen on ostettu torstaille 7.7.2016. Kun tänään laskeudun Geneveen starttaa siis mun viimeinen kuukausi Sveitsissä. Viimeinen kuukausi Augustin ja Louisen au pairina. Viimeinen kuukausi "sveitsiläisenä".
Näiden 10 kuukauden aikana oon kerennyt käydä Suomessa neljästi visiitillä. Niistä reissuista oon oppinut paljon asioita joista tulee olemaan hyötyä kun lähdön hetki Sveitsistä koittaa. Oon oppinut hyvästelemään ihmisiä ja paikkoja, sanomaan heippa ja luottamaan siihen että kohta nähdään taas. Oon oppinut nauttimaan hetkestä, siellä missä just sillon oon enkä jahkailemaan jonnekkin muualle. Oon oppinut olemaan kiitollinen pienistäkin asioista ja ottamaan kaiken ilon irti.
Vaikka Sveitsin ja Suomen erottaa lyhyt 3 tunnin lentomatka, tuntuu koko Sveitsi ja elämä siellä niin kaukaiselta Suomesta käsin, ja vice versa. Suomi on mun koti, mutta nykyään miellän myös Sveitsin mun kodiks. On hassua hypätä koneeseen Helsingissä ja miettiä että jee tässä oon menossa kotiin, kun Sveitsin päässä sama ajatus pomppaa päähän. Ajatus Suomeen paluusta herättää ristiriitaisia tunteita. On ihanaa tulla takasin tuttuun ja turvalliseen Suomeen, mutta samalla Sveitsistä lähteminen tulee oleen niin vaikeeta. On asioita mitä ei tuu ikävä, mut sit on vastapainoks niitä asioita joita tulee aivan valtava ikävä. En meinaa pysyä itekkään näitten ristiriitasten tunteiden ja ajatusten perässä. Eihän tällasessa tilanteessa tiedä yhtään miten päin pitäisi olla. Päätös on kuitenkin tehty, ja pitää kantaa vastuu siitä ja nauttia siitä missä on ja mitä siellä on eikä surra muualle, eihän sitä muuten selviä. Ei sitä elämässä pärjää jos ei osaa iloita ja olla kiitollinen siitä mitä just nyt on. Ihanaa mennä vielä kuukaudeks takaisin Sveitsiin ja vaan nauttia kaikesta täysin rinnoin, ilman että tarvii opiskellakaan!
Kuten huomaatte, lähtöahdistus alkaa hiljalleen hiipiä mun ajatuksiin, joten oli hyvä tulla taas piipahtamaan Suomessa ja saada muistutus kaikesta siitä ihanasta ja hyvästä mikä mua siellä odottaa kun kuukauden päästä pakkaan kimpsut ja kampsut ja sanon heipat Genevelle. Mulla on ollu tähän mennessä upee vuosi, ja oon siitä äärettömän kiitollinen. Kaikkine hyvine ja huonoine hetkineen, kummatkin opettanut mulle paljon. Aika on mennyt hirveen nopeesti, ja en uskalla kuvitellakaan miten nopeesti tää viimenen kuukausi tulee menemään.. Ohjelmassa on vielä mm reissu Pariisiin, viikonlopun reilausmatka ympäri Sveitsiä ja roadtrip Europaparkkiin Saksaan.
Nyt aion ottaa kaiken ilon irti viimesestä 29 päivästä, ja toivottavasti muistan postailla tänne niistä vielä! Hyvää kesää teille!
Eilen oli vihdoinkin mun pääsykokeet, ja nyt voin hyvillä mielin jättää luku-urakan taakse. Tätä kirjoittaessa istun just lentokoneessa matkalla Helsingistä Geneveen. Tänään on 8.6 ja mun lentolippu takaisin Suomeen on ostettu torstaille 7.7.2016. Kun tänään laskeudun Geneveen starttaa siis mun viimeinen kuukausi Sveitsissä. Viimeinen kuukausi Augustin ja Louisen au pairina. Viimeinen kuukausi "sveitsiläisenä".
Näiden 10 kuukauden aikana oon kerennyt käydä Suomessa neljästi visiitillä. Niistä reissuista oon oppinut paljon asioita joista tulee olemaan hyötyä kun lähdön hetki Sveitsistä koittaa. Oon oppinut hyvästelemään ihmisiä ja paikkoja, sanomaan heippa ja luottamaan siihen että kohta nähdään taas. Oon oppinut nauttimaan hetkestä, siellä missä just sillon oon enkä jahkailemaan jonnekkin muualle. Oon oppinut olemaan kiitollinen pienistäkin asioista ja ottamaan kaiken ilon irti.
Vaikka Sveitsin ja Suomen erottaa lyhyt 3 tunnin lentomatka, tuntuu koko Sveitsi ja elämä siellä niin kaukaiselta Suomesta käsin, ja vice versa. Suomi on mun koti, mutta nykyään miellän myös Sveitsin mun kodiks. On hassua hypätä koneeseen Helsingissä ja miettiä että jee tässä oon menossa kotiin, kun Sveitsin päässä sama ajatus pomppaa päähän. Ajatus Suomeen paluusta herättää ristiriitaisia tunteita. On ihanaa tulla takasin tuttuun ja turvalliseen Suomeen, mutta samalla Sveitsistä lähteminen tulee oleen niin vaikeeta. On asioita mitä ei tuu ikävä, mut sit on vastapainoks niitä asioita joita tulee aivan valtava ikävä. En meinaa pysyä itekkään näitten ristiriitasten tunteiden ja ajatusten perässä. Eihän tällasessa tilanteessa tiedä yhtään miten päin pitäisi olla. Päätös on kuitenkin tehty, ja pitää kantaa vastuu siitä ja nauttia siitä missä on ja mitä siellä on eikä surra muualle, eihän sitä muuten selviä. Ei sitä elämässä pärjää jos ei osaa iloita ja olla kiitollinen siitä mitä just nyt on. Ihanaa mennä vielä kuukaudeks takaisin Sveitsiin ja vaan nauttia kaikesta täysin rinnoin, ilman että tarvii opiskellakaan!
Kuten huomaatte, lähtöahdistus alkaa hiljalleen hiipiä mun ajatuksiin, joten oli hyvä tulla taas piipahtamaan Suomessa ja saada muistutus kaikesta siitä ihanasta ja hyvästä mikä mua siellä odottaa kun kuukauden päästä pakkaan kimpsut ja kampsut ja sanon heipat Genevelle. Mulla on ollu tähän mennessä upee vuosi, ja oon siitä äärettömän kiitollinen. Kaikkine hyvine ja huonoine hetkineen, kummatkin opettanut mulle paljon. Aika on mennyt hirveen nopeesti, ja en uskalla kuvitellakaan miten nopeesti tää viimenen kuukausi tulee menemään.. Ohjelmassa on vielä mm reissu Pariisiin, viikonlopun reilausmatka ympäri Sveitsiä ja roadtrip Europaparkkiin Saksaan.
Nyt aion ottaa kaiken ilon irti viimesestä 29 päivästä, ja toivottavasti muistan postailla tänne niistä vielä! Hyvää kesää teille!
Kram,
Vilja
maanantai 14. maaliskuuta 2016
Amsterdam
Viikonloppuna käytiin mun kahen parhaan au pair kaverin kanssa Amsterdamissa. Lennettiin perjantai-iltana sinne ja sunnuntai-iltana myöhään takasin. On tosi hienoo kun me pystytään matkustaan näin paljon meiän au pair vuoden aikana, vaikka usein reissut onki tämmösiä kahen päivän pikavisiittejä, mut eihän se haittaa!
Käytiin vähän kaupoilla ja ihailtiin ihanassa auringonpaisteessa paistattelevaa kaupunkia. Vuokrattiin pyörät ja pyöräiltiin kanaalien varsia pitkin ja syötiin maailman söpöimmissä pienissä kasvisravintoloissa. Sunnuntaina käytiin Anne Frank -talossa, joka oli ehdottomasti 1,5h jonotuksen arvonen. Käytiin myös venetourilla joka kiersi kanaaleja ja nähtävyyksiä sieltä käsin.
Amsterdamista käteen jäi kaupungin kauneus, ja yleinen ilmapiiri joka oli tosi rento ja lämmin. Ihmiset oli todella ystävällisiä ja auttavaisia ja hymyileväisiä ja kaikki puhu miltei täydellistä englantia. Pyörien määrä oli ihan jäääätävä. Siis siellä oli enemmän pyöriä kun ihmisiä. Stereotypia pitää siis paikkaansa haha!
Päällimmäiseks jäi mieletön kiitollisuus Annista ja Sohvista. On ihanaa että mulla on kaks niin huippua tyttöä täällä maailmalla mun kanssa jakamassa tää kokemus. On niin ihana tietää että on aina joku kenen puoleen kääntyä joka ymmärtää ja auttaa ja lähtee yhessä seikkailemaan. Mun vuosi täällä vois olla aika ankee ilman näitä kahta. Kiitos tytöt ihanasta naurun täyteisestä viikonlopusta! PUS!
I helgen åkte jag och mina två bästa au pair kompisar till Amsterdam. Vi flög dit på fredag kväll och tillbaka söndag kväll sen. Det är helt super att vi kan resa så mycketunder au pair året, trots att resorna blir oftast sånahär korta två dagars resor men det gör ju inget!
Vi shoppade lite och gick runt i strålande solsken i den vackra staden. Vi hyrde cycklar ock cycklade längs kanalerna och åt i världens sötaste små vegetariska restauranger. På söndagen besökte vi Anne Frank huset, som var definitivt värt vårt 1,5 timmars i köandet. Vi åkte också på en båttour längs kanalerna och såg sevärdheter därifrån.
Amsterdam var en supervacker stad, och den allmänna atmosfären var verkligen avslappnad och varm. Folk var verkligen vänliga och hjälpsamma och leende och vänliga och alla talar nästan perfekt engelska. Antal cycklar var helt sjuuuuk. Det fanns fler cyklar än människor. Således är stereotypen sant haha!
Min favoritsak i veckoslutet var nog Anni och Sohvi. Det är fantastiskt att jag har två så härliga flickor här utomlands med mig och dela denna upplevelse. Det är så underbart att veta att det alltid finns någon som jag kan vända mig till som förstår och hjälper och åker på äventyr med mig. Mitt år här kunde vara ganska dystert utan dessa två. Tack för en underbar helg full av skratt! PUSS!
Vilja
maanantai 7. maaliskuuta 2016
Geneva International Motor Show
Tänään kun lapset oli päiväkodissa pääsin vihdoinkin käymään Salon International de l’Auto et accessoires- autonäyttelyssä. HUHHUH! Siellä oli sadoittain autoja ihan bensamoottoreista höyrykäyttöisiin saakka, ja kaikki uusimmat mallit ja prototyypit esillä. Näyttely järjestetään joka vuosi maaliskuun alussa Genevessä, ja on yks automaailman tärkeimmistä tapahtumista. Pakko sanoo että oli kyllä yks mun lempipäivistä Genevessä, en ois millään malttanu lähtee kotiin! Jos jonkun auton oisin saanu ottaa mukaan niin olis se kyllä ehdottomasti ollu Ferrari. Punanen tietenkin. Tai Tesla, ne uusimmat mallit oli tosi cool. Noooh ei vielä ehkä ihan tällä au pair taskurahaööa, mut ehkä joku päivä..
perjantai 19. helmikuuta 2016
6 kk au pairina
Keskiviikkona napsahti täydet 6 kuukautta Sveitsissä mittariin. Huhhuh. Aikamoista. Ajatella että olin alun perin ajatellut olla täällä vaan 6kk. Olisin nyt siis pakkaamassa kamoja ja lähdössä kotiin. Kamala ajatus, en oo todellakaan valmis lähtemään vielä kotiin! Ihanaa että saan vielä jatkaa tätä seikkailua. Ajattelin näin puolen vuoden kunniaks tehdä postauksen aiheesta MIKSI AU PAIRIKSI?
Mun henkilökohtainen näkemys on että au pairina oleminen on paras tapa viettää välivuotta. Tässä iässä on tosi helppo lähteä ulkomaille. Kotimaassa ei luultavasti ole aviomiestä, lapsia, asuntoa, työpaikkaa tai opiskelupaikkaa sitomassa. Lukio on just saatu pakettiin, ja on ehkä vähän epävarma olo siitä mitä seuraavaksi haluais tehdä. Yhtäkkiä kaikki ovet on avoinna, ja siinä ristituulessa saattaa oma identiteetti mennä vähän sekaisin. Lukiossa on ehkä ollut haaveita vaihto-oppilasvuodesta mutta ei siitä sitten tullut mitään kun olisi tullut niin kalliiksi, ja ajatus lukiotaipaleen keskeytymisestä ahdisti. Nyt kuitenkin ei periaatteessa tarvitse kuin lentolipun verran rahaa ja se on siinä. Turvallisuutta tuo perhe, jonka katon alle muuttaa. Et oo yksin vieraassa maassa. Asuminen ja ruoka on ilmaista, ja saat "taskurahaa" joka kuukausi. Perhe opastaa maan tavoille ja esittelee paikkoja. Luultavasti matkaan tarttuu myös kokonaan uusi kieli ja au pair kavereita. Uuteen maahan ja sen kulttuuriin tutustuminen avartaa maailmankuvaa. Lapsista huolehtiminen antaa realistisen kuvan siitä mitä vanhemmuus tulee olemaan, ja vastuun kantaminen kasvattaa. Toistuva mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen on todella voimauttavaa ja opettavaista. Vapaa-ajan määrä pitää huolen siitä että on mahdollisuus matkustella ympäriinsä ja nähdä maailmaa ja opiskella. Välivuosi ulkomailla on täydellinen tapa tuulettua ja selvittää että minne seuraavaks haluaa suunnata.
Tottakai au pairina oleminen myös vaatii asioita. Kuten kärsivällisyyttä, rohkeutta, oma-aloitteisuutta, heittäytymiskykyä, järjestelmällisyyttä ja muiden tarpeiden itsensä edelle asettamista. Tää kaikki kuitenkin kehittyy myös matkan varrella. Jos harkitset au pairiks lähtemistä suosittelen todella lämpimästi! Tärkeää on löytää hyvä perhe, sillä ne on samalla sun työnantajat että hostperhe jonka luona asut, joten on tärkeää että viihtyy ja on helppo kommunikoida perheen kanssa. Tärkeetä on myös tykätä lapsista haha!
Vaikka tää vuosi tähän mennessä on ollut ihan mahtava, ja tulee varmasti olemaan vielä vähän mahtavampi, on mun kesän jälkeen aika mennä elämässä eteenpäin. Au pair elämä on parasta välivuoteen, mutta toinen samanlainen vuosi vois tuntua jo paikallaan junnaamiselta. Oon oppinut paljon uusia asioita itsestäni ja varsinkin siitä mitä haluan mun elämältä ja kerännyt paljon eväitä tulevaisuuttani varten. Kesän jälkeen on siis aika mennä toteuttamaan seuraavaa unelmaa.
Mutta nyt jatkan vielä tästä elämästä nauttimista!
På onsdag blev det ett halvår i Schweiz. Jag som ursprungligen tänkte vara här bara 6 månader. Jag skulle nu alltså hålla på och packa och förbereda mig för att åka hem. Usch vilken tanke, jag är inte redo att åka hem ännu! Underbart att jag får fortsätta detta äventyr. Jag tänkte skriva lite om varför det är en så bra idé att åka utomlands och bli au pair.
Min personliga uppfattning är att vara au pair är det bästa sättet att spendera sitt mellanår. I den här åldern, är det lätt att åka utomlands. I hemlandet har du förmodligen inte en make, barn, hem, jobb eller studier som håller dig tillbaka. Gymnasiet har just slutat, och man kanske känner sig lite osäker om vad man vill göra. Plötsligt är alla dörrar öppna, och där i draget kan det kännas som om man förlorat sin identitet lite. I gymnasiet kan ett år som utbyteselev ha varit en dröm, men pga höga kostnader och tanken på avbrott i gymasieåren blev det aldrig av. Men nu krävs i princip inte annat än pengarna för biljetten dit. Säkerhet för familjen med sig. Man är inte ensam i ett främmande land. Bostad och mat är gratis och man får en "fickpeng" varje månad. Familjen visar dig runt och bekantar dig med landet. Förmodligen lär man sig ett helt nytt språk, och bekantar sig med många intressanta människor. Att bekanta sig med ett nytt land och dess kultur vidgar din världsbild. Att ta hand om barn ger en realistisk bild av vad föräldraskap kommer att bli, och ansvaret gör att man växer. Att upprepat kliva utanför komfortzonen är verkligen lärorikt. Mängden fritid ser till att det finns möjlighet att resa runt och se världen och plugga. Ett sabbatsår utomlands är det perfekta sättet att ta reda på vart man vill gå till nästa.
Naturligtvis kräver au pairandet också saker. Såsom tålamod, mod, självständighet, ordningsamhet, förmåga att sätta andras behov före dina egna och att bara kasta sig i situationer man inte är helt säker om. Allt detta utvecklas nog längs vägen. Om du funderar på att åka som en au pair rekommenderar jag det varmt! Det viktiga är att hitta en bra familj, eftersom de är samtidigt ens arbetsgivare och ens värdfamilj med vem du bor, så det är viktigt att du trivs och att det är lätt att kommunicera med familjen. Mycket viktigt är också att tycka om barn haha!
Även om detta år har hittills varit ganska spektakulärt, och kommer säkert att bli ännu lite mer spektakulärt, är det nog dags att gå vidare i livet efter sommaren. Au pair livet är det bästa sättet att ha sitt sabbatsår, men att fortsätta ett annat likadant år här efter, skulle kunna kännas lite ångestfullt och som om jag bara trampar på stället. Jag har lärt mig en hel del nya saker om mig själv och framför allt om vad jag vill ha i mitt liv och samlat en massa redskap för framtiden. Efter sommaren är det dags att gå att ta an nästa dröm.
Mun henkilökohtainen näkemys on että au pairina oleminen on paras tapa viettää välivuotta. Tässä iässä on tosi helppo lähteä ulkomaille. Kotimaassa ei luultavasti ole aviomiestä, lapsia, asuntoa, työpaikkaa tai opiskelupaikkaa sitomassa. Lukio on just saatu pakettiin, ja on ehkä vähän epävarma olo siitä mitä seuraavaksi haluais tehdä. Yhtäkkiä kaikki ovet on avoinna, ja siinä ristituulessa saattaa oma identiteetti mennä vähän sekaisin. Lukiossa on ehkä ollut haaveita vaihto-oppilasvuodesta mutta ei siitä sitten tullut mitään kun olisi tullut niin kalliiksi, ja ajatus lukiotaipaleen keskeytymisestä ahdisti. Nyt kuitenkin ei periaatteessa tarvitse kuin lentolipun verran rahaa ja se on siinä. Turvallisuutta tuo perhe, jonka katon alle muuttaa. Et oo yksin vieraassa maassa. Asuminen ja ruoka on ilmaista, ja saat "taskurahaa" joka kuukausi. Perhe opastaa maan tavoille ja esittelee paikkoja. Luultavasti matkaan tarttuu myös kokonaan uusi kieli ja au pair kavereita. Uuteen maahan ja sen kulttuuriin tutustuminen avartaa maailmankuvaa. Lapsista huolehtiminen antaa realistisen kuvan siitä mitä vanhemmuus tulee olemaan, ja vastuun kantaminen kasvattaa. Toistuva mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen on todella voimauttavaa ja opettavaista. Vapaa-ajan määrä pitää huolen siitä että on mahdollisuus matkustella ympäriinsä ja nähdä maailmaa ja opiskella. Välivuosi ulkomailla on täydellinen tapa tuulettua ja selvittää että minne seuraavaks haluaa suunnata.
Tottakai au pairina oleminen myös vaatii asioita. Kuten kärsivällisyyttä, rohkeutta, oma-aloitteisuutta, heittäytymiskykyä, järjestelmällisyyttä ja muiden tarpeiden itsensä edelle asettamista. Tää kaikki kuitenkin kehittyy myös matkan varrella. Jos harkitset au pairiks lähtemistä suosittelen todella lämpimästi! Tärkeää on löytää hyvä perhe, sillä ne on samalla sun työnantajat että hostperhe jonka luona asut, joten on tärkeää että viihtyy ja on helppo kommunikoida perheen kanssa. Tärkeetä on myös tykätä lapsista haha!
Vaikka tää vuosi tähän mennessä on ollut ihan mahtava, ja tulee varmasti olemaan vielä vähän mahtavampi, on mun kesän jälkeen aika mennä elämässä eteenpäin. Au pair elämä on parasta välivuoteen, mutta toinen samanlainen vuosi vois tuntua jo paikallaan junnaamiselta. Oon oppinut paljon uusia asioita itsestäni ja varsinkin siitä mitä haluan mun elämältä ja kerännyt paljon eväitä tulevaisuuttani varten. Kesän jälkeen on siis aika mennä toteuttamaan seuraavaa unelmaa.
Mutta nyt jatkan vielä tästä elämästä nauttimista!
På onsdag blev det ett halvår i Schweiz. Jag som ursprungligen tänkte vara här bara 6 månader. Jag skulle nu alltså hålla på och packa och förbereda mig för att åka hem. Usch vilken tanke, jag är inte redo att åka hem ännu! Underbart att jag får fortsätta detta äventyr. Jag tänkte skriva lite om varför det är en så bra idé att åka utomlands och bli au pair.
Min personliga uppfattning är att vara au pair är det bästa sättet att spendera sitt mellanår. I den här åldern, är det lätt att åka utomlands. I hemlandet har du förmodligen inte en make, barn, hem, jobb eller studier som håller dig tillbaka. Gymnasiet har just slutat, och man kanske känner sig lite osäker om vad man vill göra. Plötsligt är alla dörrar öppna, och där i draget kan det kännas som om man förlorat sin identitet lite. I gymnasiet kan ett år som utbyteselev ha varit en dröm, men pga höga kostnader och tanken på avbrott i gymasieåren blev det aldrig av. Men nu krävs i princip inte annat än pengarna för biljetten dit. Säkerhet för familjen med sig. Man är inte ensam i ett främmande land. Bostad och mat är gratis och man får en "fickpeng" varje månad. Familjen visar dig runt och bekantar dig med landet. Förmodligen lär man sig ett helt nytt språk, och bekantar sig med många intressanta människor. Att bekanta sig med ett nytt land och dess kultur vidgar din världsbild. Att ta hand om barn ger en realistisk bild av vad föräldraskap kommer att bli, och ansvaret gör att man växer. Att upprepat kliva utanför komfortzonen är verkligen lärorikt. Mängden fritid ser till att det finns möjlighet att resa runt och se världen och plugga. Ett sabbatsår utomlands är det perfekta sättet att ta reda på vart man vill gå till nästa.
Naturligtvis kräver au pairandet också saker. Såsom tålamod, mod, självständighet, ordningsamhet, förmåga att sätta andras behov före dina egna och att bara kasta sig i situationer man inte är helt säker om. Allt detta utvecklas nog längs vägen. Om du funderar på att åka som en au pair rekommenderar jag det varmt! Det viktiga är att hitta en bra familj, eftersom de är samtidigt ens arbetsgivare och ens värdfamilj med vem du bor, så det är viktigt att du trivs och att det är lätt att kommunicera med familjen. Mycket viktigt är också att tycka om barn haha!
Även om detta år har hittills varit ganska spektakulärt, och kommer säkert att bli ännu lite mer spektakulärt, är det nog dags att gå vidare i livet efter sommaren. Au pair livet är det bästa sättet att ha sitt sabbatsår, men att fortsätta ett annat likadant år här efter, skulle kunna kännas lite ångestfullt och som om jag bara trampar på stället. Jag har lärt mig en hel del nya saker om mig själv och framför allt om vad jag vill ha i mitt liv och samlat en massa redskap för framtiden. Efter sommaren är det dags att gå att ta an nästa dröm.
Men nu fortsätter jag ännu att njuta av dethär livet!
Kram
Vilja
tiistai 9. helmikuuta 2016
Paris, je t'aime !
Viime viikonloppuna käytiin Annin kanssa Pariisissa. Siis huhhuh! Nyt mä ymmärrän mistä kaikki puhuu, kun sanotaan että ei oo sellasta paikkaa ku Pariisi ja että Paris is always a good idea. Rakastuin aivan päätä pahkaa siihen kaupunkiin! Ylipäätään sen kauneus ja semmonen suurkaupungin sykkivä ilmapiiri ja yleinen vibe ja kaikki pienet yksityiskohdat jotka muodosti sen upeen kokonaisuuden. Genevestä kun tosiaan kestää 3 tuntia junalla Pariisiin, niin tullaan käymään varmaan monta kertaa uudestaan tän kevään aikana.
Mun ja Annin hostelli oli täydellisellä sijainnilla. Söpö youth hostelli nimittäin oli 5 minuutin kävelymatkan päässä Louvresta. Lauantaina käveltiin varmaan 25 kilsaa yhteensä Annin kanssa, kun käveltiin Louvrelle, siitä puistoa pitkin maailmanpyörälle, Champs-Elyséelle jossa käytiin vähän shoppailemassa, riemukaarelle ja vielä Eiffeltornille. Syötiin lounasta ihanassa pienessä pariisilaisessa bistrossa Seinen rannalla, jonka jälkeen kiivettiin vielä ylös torniin. Illalla syötiin kanssa illallinen Eiffel-tornin juurella ja nähtiin sitä koristava upee valoshow.
Sunnuntaina herättiin aikasin ja hyvän hostelliaamiaisen jälkeen suunnattiin Louvrelle. The Lion Gate oli valitettavasti suljettu, niin jouduttiin jonottamaan muiden turistien seassa noin tunti sisään. Oli niin vörtit! Ei keretty edes kiertää koko Louvrea, sehän on ihan massiivinen! Mona Lisa nähtiin kuitenkin. Se oli paljon isompi kun luulin! Kerettiin myös käydä Notre Damella ennenkun suunnattiin lounaalle hipster kaupunginosaan Pompidouhun Hank Vegan Burgerit nauttimaan. Illalla nähtiin vielä Sohvia ja Joeytä(jotka sattumoisin oli samana viikonloppuna Pariisissa) ja käytiin drinkeillä juhlistamassa Sohvin 20-vuotis syntymäpäivää.
Ihan mieletön viikonloppu takana, ja sääkin suosi. Tää maailma on kyllä niin pullollaan upeita paikkoja, että tuntuu ihan hullulta ajatukselta että viettäis koko elämänsä samassa kaupungissa. On ihanaa saada asua ulkomailla!
Förra helgen åkte vi till Paris med Anni. Wohooo! Nu förstår jag vad alla talar om när de säger att det inte finns en stad lik Paris och att Paris är alltid en bra idé. Jag blev helt förälskad i staden! I allmänhet Paris pulserande storstads atmosfär och vibe och alla små detaljer som bildade den vackra helheten. För att det tar bara 3 timmar med tåg till Paris, så kommer jag förmodligen att åka tillbaka många gånger igen under våren.
Mitt och Annis hostel hade ett perfekt läge. Söta vandrarhemmet låg i själva verket på 5 minuters gångavstånd från Louvre. På lördagen gick vi förmodligen 25 km med Anni när vi gick till Louvren, därifrån längs parken till pariserhjulet, till Champs-Elysée där vi lite shoppade, därifrån till Triumfbågen, och ännu till Eiffeltornet. Vi åt lunch i en mysig liten parisisk bistro vid Seine, och sedan klättrade vi ännu upp i tornet. På kvällen åt vi middag vid Eiffeltornet och såg den fina ljusshown.
På söndaeng, vi vaknade tidigt och gick till Louvre. The Lion Gate var tyvärr stängd, så vi var tvungna att köa med alla andra turister i ungefär en timme. Det var så vörtit! Vi hann inte gå runt hela Louvren, den är ju enorm! Men Mona Lisa såg vi nog. Den var mycket större än jag trodde! Lyckligtvis hann vi också besöka Notre Dame innan lunch i hipster distrikten Pompidou, där vi åt utsökta Hank Vegan Burgers. På kvällen mötte vi Sohvi och Joey (som hade åkt till Paris samma helg) för att fira Sohvis 20-års dag.
Mun ja Annin hostelli oli täydellisellä sijainnilla. Söpö youth hostelli nimittäin oli 5 minuutin kävelymatkan päässä Louvresta. Lauantaina käveltiin varmaan 25 kilsaa yhteensä Annin kanssa, kun käveltiin Louvrelle, siitä puistoa pitkin maailmanpyörälle, Champs-Elyséelle jossa käytiin vähän shoppailemassa, riemukaarelle ja vielä Eiffeltornille. Syötiin lounasta ihanassa pienessä pariisilaisessa bistrossa Seinen rannalla, jonka jälkeen kiivettiin vielä ylös torniin. Illalla syötiin kanssa illallinen Eiffel-tornin juurella ja nähtiin sitä koristava upee valoshow.
Sunnuntaina herättiin aikasin ja hyvän hostelliaamiaisen jälkeen suunnattiin Louvrelle. The Lion Gate oli valitettavasti suljettu, niin jouduttiin jonottamaan muiden turistien seassa noin tunti sisään. Oli niin vörtit! Ei keretty edes kiertää koko Louvrea, sehän on ihan massiivinen! Mona Lisa nähtiin kuitenkin. Se oli paljon isompi kun luulin! Kerettiin myös käydä Notre Damella ennenkun suunnattiin lounaalle hipster kaupunginosaan Pompidouhun Hank Vegan Burgerit nauttimaan. Illalla nähtiin vielä Sohvia ja Joeytä(jotka sattumoisin oli samana viikonloppuna Pariisissa) ja käytiin drinkeillä juhlistamassa Sohvin 20-vuotis syntymäpäivää.
Ihan mieletön viikonloppu takana, ja sääkin suosi. Tää maailma on kyllä niin pullollaan upeita paikkoja, että tuntuu ihan hullulta ajatukselta että viettäis koko elämänsä samassa kaupungissa. On ihanaa saada asua ulkomailla!
Förra helgen åkte vi till Paris med Anni. Wohooo! Nu förstår jag vad alla talar om när de säger att det inte finns en stad lik Paris och att Paris är alltid en bra idé. Jag blev helt förälskad i staden! I allmänhet Paris pulserande storstads atmosfär och vibe och alla små detaljer som bildade den vackra helheten. För att det tar bara 3 timmar med tåg till Paris, så kommer jag förmodligen att åka tillbaka många gånger igen under våren.
Mitt och Annis hostel hade ett perfekt läge. Söta vandrarhemmet låg i själva verket på 5 minuters gångavstånd från Louvre. På lördagen gick vi förmodligen 25 km med Anni när vi gick till Louvren, därifrån längs parken till pariserhjulet, till Champs-Elysée där vi lite shoppade, därifrån till Triumfbågen, och ännu till Eiffeltornet. Vi åt lunch i en mysig liten parisisk bistro vid Seine, och sedan klättrade vi ännu upp i tornet. På kvällen åt vi middag vid Eiffeltornet och såg den fina ljusshown.
På söndaeng, vi vaknade tidigt och gick till Louvre. The Lion Gate var tyvärr stängd, så vi var tvungna att köa med alla andra turister i ungefär en timme. Det var så vörtit! Vi hann inte gå runt hela Louvren, den är ju enorm! Men Mona Lisa såg vi nog. Den var mycket större än jag trodde! Lyckligtvis hann vi också besöka Notre Dame innan lunch i hipster distrikten Pompidou, där vi åt utsökta Hank Vegan Burgers. På kvällen mötte vi Sohvi och Joey (som hade åkt till Paris samma helg) för att fira Sohvis 20-års dag.
sunnuntai 24. tammikuuta 2016
Reprendre le travail
Arki on taas lähteny käyntiin ja rullailemaan, enkä oo oikein kerenny kirjotella. Päivät menee usein Annin kanssa whatsapp puheluissa, lenkillä, au pair hommia tehdessä ja ranskan kurssilla. Ruotsalaisten au pairien kanssa ollaan taas alettu kokoontuun joka toinen torstai ja Sohvia ja Annia nään usein. Ranska hitaasti kehittyy, yks ilta luin lapsille satua ranskaks. Ja ne näytti ihan ymmärtävän mun lukemista.
Suunnitelmia on tällä hetkellä enemmän kun sielu sietää, seuraava vapaa viikonloppu ilman suunnitelmia taitaa sijottua tonne huhtikuun alkuun. Tavoitteita on paljon, tässä pikkuhiljaa alottelen pääsykokeisiin lukemista, ja puolimaratoniin on ilmottauduttu. Ilta ja Emppu on tulossa Genevessä käymään ja Äiti, Iskä ja Venni kanssa. Pariisi ja Amsterdam ja Flims odottaa tässä ihan piakkoin. Venetsian, Kreikan ja Rooman matkaa ei olla keretty vielä ostaa. Viime viikkoina oon kerenny käydä Köpiksessä, ja Alpeilla laskettelemassa. Vitsi oli mielettömän kaunista! Mun laskettelutaidot on vielä vähän comme ci comme ca mutta ihan jo maisemien takia se oli niiiiiin vörtit.
Talvikin käväs täällä Genevessä, ja hetken oli ihan kunnolla lunta. Nyt on kylläkin taas vähän lämpimämpää säätä. Ei tässä mitään, mulla menee tosi hyvin! Elämä on sairaan jees ja elän täysillä(ainakin jos kaikkia noita suunnitelmia kattoo) ja nautin. Kaikkea hyvää teille, mä jatkan mun siistiä sveitsielämää ja koitan kirjotella vähän useemmin ja enemmän. Tää nyt oli vähän tämmönen pintaraapasu vaan, mutta ainakin tiiätte että täällä tapahtuu paljon!
Vardagen har återigen tagit fart och jag har inte riktigt hunnit skriva. Dagarna fylls av långa samtal med Anni, jogging, au pair sysslor och franskakurs. Svenska au pair gruppen har åter börjat med att träffas varannan torsdag och Sohvi och Anniträffar jag ofta. Franskan utvecklas långsamt, en kväll läste jag en saga för barnen på franska och de tillochmed fattade vad jag läste.
Planer finns det så mycket som man bara kan tänka sig, nästa tomma veckoslutet har jag i början av april. Jag har många mål, tex Hankens inträdesprov och halvmaratonen jag och Anni och Sohvi anmälde oss till. Ilta och Emppu kommer att besöka mig i Genève och mamma, pappa och Venni med. Paris och Amsterdam och Flims väntar på mig ganska snart. Venedig, Grekland och Rom har vi ännu inne hunnit boka. Under de senaste veckorna har jag varit i Köpenhamn, och åkt skidor i Alperna. Utsikten var vansinnigt vacker! Mina skidkunskaper är fortfarande lite comme ci comme ca, men bara för landskapets skull var det sååå worth it.
Vintern var på besök här i Genève, och för ett ögonblick hade vi ganska ordentlig snö. Nu är det igen lite varmare väder. Jag mår mycket bra! Livet är sjukt jees och jag lever nog livet till det fullaste (åtminstone om man kollar på mina planer haha) och jnuter. Ha det så bra, jag försöker skriva lite oftare igen.
Bisous
Vilja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)